Kesä meni, pääasiassa ilman nettiä. Oli ihan mukavaa, lähinnä lasten kanssa tuli puuhailtua kaikenlaista. Nyt kesän jälkeen alkaa elämä jälleen asettumaan uomiinsa, tällä kertaa vaan uusiin sellaisiin. Oma elämä alkaa löytymään, lasten hoidot sun muut järjestymään jne. Muutenkin tuntuu että elämä on ihan kivaa pitkästä aikaa.

Tapasin sitten erään naisenkin jonka kanssa on tullut oltua yhteyksissä nyt pari viikkoa. Vaikuttaa lupaavalta, välillä jopa pelottaa miten hyvältä se ihminen tuntuu. Kaikki tuntuu toimivan ja jutut osuvan yksiin, samoin kuin ajatusmaailma muutenkin. Etäisyys ja kiireet verottavat toki, tapaamiset on harvassa, mutta hiljaa hyvä tulee. Pitkän suhteen jälkeen vaan tämä treffailu ja tapailu tuntuu ihan omituiselta, ilmeisesti kuuden vuoden aikana ne taidot surkastuvat. No, ehkä tästä selvitään :)

Mutta kesäloma olisi kyllä saanut olla pidempi :)

Eka yö yksin asunnolla takana, ihme kyllä nukuin hyvin. Tosin nukkumaan meno venyi melkoisen pitkälle, ei tietoisesti mutta kai alitajunnalla oli jotain tekemistä asian kanssa. Nukuin kyllä sitten liiankin hyvin, töissä olin 3h myöhemmin kuin oli tarkoitus. Onneksi on liukuva työaika :)

On se asunto kyllä aika tyhjän tuntuinen mutta kai siihen tottuu. Jotenkin kun on 4 vuotta ollut täys hässäkkä siellä miltei koko ajan niin tuollainen hiljainen yksinolo tuntuu ihan omituiselta. Tosin myös hyvältä.

Mutta elämä jatkuu ja kulkee eteenpäin ja se on hyvä asia, nyt alkaa jo innolla odottamaan että kesä kunnolla alkaisi ja pääsisi muuttamaan ensi kuussa. Kaikki ovet on auki ja elämä odottaa :)

Suomi Finland Perkele! :D

Iso käsi Lordille kyllä, maanantaina voitonjuhlissa nähdään :)

Edit: Siis perjantaina :P

*haukotus*

Nyt 3 päivää jo yhteen pötköön joka ilta ollut laittamassa exän asuntoa kuntoon, koottu huonekaluja, laitettu lamppuja sun muuta. Viime yönä nukuin todella huonosti ja tänään pystyssä kofeiinin voimalla, pitäis kuitenkin jaksaa iltaan asti taas kantaa tavaroita kun tänään saadaan pakettiauto käyttöön ja pitäis rahdata jo isompaa tavaraa. Ja samaa hommaa luvassa huominen, sunnuntaina sit pitäis siivota jo nyt kaaoksessa oleva vanha kämppä kun maanantaina olis taas näyttö.

Jotenkin lähipäivinä on tullut pitkästä aikaa kaipuuta jonkinlaiselle läheisyydelle tai ystävyydelle naispuolisen ihmisen kanssa. En kaipaa edes mitään seksuaalista, mutta olisi kiva käydä kahvilla tai piknikillä ja keskustella asioista. Tai vaikka katsella leffaa yhdessä jonkun kanssa. Kaipa tähän tottuu, jotenkin tuntuu aika kaukaiselta kuitenkin se että joku olisi oikeasti vierellä. Pitää koittaa nyt nauttia tästä omasta ajasta kun sellaista kerta on. Tuntuu että kaikki vanhat naispuoliset ystävätkin ovat nykyään muuttaneet jonnekin kauas tai ovat vaan niin kiireisiä etteivät kerkeä edes kahville. Eipä tosin, ei tässä itsekään hetkeen vielä ehtisi.

Reilun viikon päästä alkaa exällä työtkin, sitten alkaa lastenhoitorumba koska päivähoitopaikka saadaan vasta elokuun puolessa välissä. Pitää nyt sumplia työvuoroja niin että ehtisin iltapäivällä lasten luo ennen exän töiden alkamista tai sitten joinain päivinä saada lapset mummolaan jne. Onneksi on noita hoitoapuja niin ei ihan täysin loppuun itseämme ajeta mutta kyllä se varmasti tottumista vaatii. Ja sopimista viikonloppujen suhteen, ex kun joutuu olemaan viikonloppuisinkin paljon töissä joten jotta molemmat saisivat välillä vapaaviikonloppuja (niin töistä kuin lastenhoidosta) pitää sopia jotenkin fiksusti ja tasapuolisesti ne.

No mutta nyt saa loppua valitus, katsellaan viikonloppu-urakan jälkeen näyttääkö maailma valoisammalta.

PS. Jotain positiivista, housut meinaa tippua jaloista kun on monta päivää rehkinyt eikä juuri ehtinyt syödä. Edistää sentään laihista :D

Niin se näyttö meni, pari oli kiinnostuneita joten nyt vaan toivotaan että tulis tarjouksia.

Kävin tänään kaverinkin luona, hepulla on mennyt vähän huonosti viime aikoina ja koitin vähän tsempata, toivottavasti edes vähän auttoi. Ei tunnu tajuavan että sillä on ystäviä joihin voisi turvautua vaan sulkeutuu sisäänsä. Tein tosin selväksi että ens kerralla kun yrittää yksin mököttää murran oven ja tuun seuraksi mököttämään, lupasi ainakin että ens kerralla soittelee nopeammin :)

On ollut kyllä viimeisen puolen vuoden aikana mukava huomata että vaikka monia kavereita ja entisiä ystäviä on matkan varrelle jäänyt ja kadonnut niin on muutama joiden varaan voi turvata ja joita ei vaihtaisi mihinkään. Sellaisia tarvitaan.

Laihdutus sen sijaan on taas vähän kärsinyt, eilen äitienpäivää viettäessä meni makeaa kahvipöydästä ihan liikaa, ja tänään söin pitsan. Onneksi kävin edes aamulla uimassa, pitänee mennä huomennakin ja koittaa skarpata ennenkuin tää Kesäkuntoon 2007 -projekti kaatuu täysin :)